Olen kuluneen kevään aikana osallistunut tilaisuuksiin, joissa on tuotu esiin kehittyvien maiden kaupunkien nousua kiihkeän kehityksen keskittyminä. Olosuhteiden pakosta näistä kaupungeista nousee uusia mielenkiintoisia ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Arkkitehti Kunlé Adeyemi viittaa jo valmiiksi väkirikkaista kaupungeista puhuessaan niiden muodostamiin omiin näennäisen kaoottisiin maailmoihin, jotka tulevat olemaan osa meneillään olevan urbanisaatiokehityksen tuottamaa megaluokan kaupunkien (megacities) verkostoa. Yksi esimerkki näistä kaupungeista on Lagos Nigeriassa, jonka metropolialueella asuu epävirallisten arvioiden mukaan noin 21 miljoonaa ihmistä. Maana Nigeria on Afrikan mantereen johtava talous.
Kuvassa Kunlé Adeyemi. Kuva Ari Björn

Länsimaat ovat Adeyemin näkemyksen mukaan tipahtamassa kehityksen kärjestä. Framen tilaisuudessa kuraattori Blanca Victoria López Rodrigues puolestaan heitti ilmoille lauseen "Kolmansia maita ei enää ole olemassa". Samaan aikaan länsimaat kärvistelevät oman identiteettinsä kanssa kovalla vauhdilla muuttuvassa maailmassa. Populistiset äänenpainot ja politiikan oikea äärilaita ovat nousseet identiteettikriisin keskellä salonkikelpoisiksi. Oikeistovetoinen markkinatalouteen nojaava politiikka on kasvattanut eriarvoisuutta ja se pyrkii täällä Suomessa voimakkaasti reformoimaan muun muassa julkista sektoria. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömahdollisuuksien avartamisen näkökulmasta jonkinasteista uudistamista kaivataankin esimerkiksi suhtautumisessa yrittäjiin. Kaikki yrittäminen kun ei tähtää ensisijaisesti voiton maksimointiin. Joukossa on myös yrittäjiä joille sisältö ja se mitä projektien kautta saadaan aikaiseksi on tärkeää. Asenneilmaston Suomessa tulisikin muuttua varautuneesta ja hieman mekaanisen oloisesta palveluiden ostamisesta yhteistyöorientoituneempaan suuntaan. Pääkaupunkiseudulla muutosta on jo havaittavissa ja edellä mainittua lähestymistapaa on sovellettu myös kehittyvissä maissa. 


Lagos, Nigeria. Kuva eNCA, Enews Channel Africa

Kehittyvien maiden alati kasvavia kaupunkeja on nostettu esiin uusina innovaatioiden airuina, jonne myös länsimaat ovat innolla menemässä ja osin jo menneetkin mukaan; muiden mukana myös me luovien alojen edustajat. Totta on, että esimerkiksi Afrikan maat tarjoavat jännittäviä mahdollisuuksia ja huikeita visioita mielikuvitusrikkaalle ja kunnianhimoiselle projektinikkarille. Arvokkaita projekteja on saatu toteutettua ja niitä on esitelty niin arkkitehtuurin kuin taiteen saralta. Onnistuneena projektina voidaan mainita esimerkiksi arkkitehtien Hollmen - Reuter - Sandman ja Ukumbi -järjestön toteuttama KWIECO Shelter House Moshissa Tansaniassa. KWIECO antaa suojan ja tarjoaa lakiapua kotiväkivallasta kärsiville naisille. Kehittyvien maiden kasvavien kaupunkien toimeliaisuus ja luovat ratkaisut syntyvät ympäröivän yhteiskunnan puutteellisten -ja ehkä jopa vääristyneiden- rakenteiden vuoksi. Ylhäältä alas suuntautuvan kehitysketjun sijaan visioissa viitataankin kaupunkien asukkaisiin muutoksen agentteina.

Kehittyvien maihin ja niiden kasvaviin kaupunkeihin voidaan sekä sisältä että ulkoa suuntautuvan ryntäyksen vuoksi viitata termillä "uusi villi länsi". Villiin länteen liittyvät kuitenkin muun muassa seuraavat attribuutit: puutteellinen hallinto ja puutteelliset kansalaisten yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia tukevat ja suojelevat rakenteet. "Uudessa villissä lännessä" piileekin hyväksikäytön vaara sekä omien että ulkopuolelta tulevien kehittäjien taholta. Kaiken auttamishalun ja intoutuneisuuden keskellä kehittyville alueille suuntautuvissa projekteissa tulisikin olla tarkkanäköinen ja harjoittaa korkeaa etiikkaa. Kehityksen nimissä voi myydä kaikenlaista ja sitä on houkuttelevaa käyttää markkinointikeinona, mutta mikä on se mitä tarjoamme, kenen äänellä se puhuu ja miten huolehditaan siitä, että se tuottaa aidosti jotain ympäristöä hyödyttävää jolla on myös jatkuvuutta.


Lagos, Nigeria. Kuva tuntematon

Näkökulmani on tässä länsimainen ja vielä tarkemmin pohjoismainen. Tulokulmasta huolimatta mietin mikä olisi lopputulos, tai oikeastaan pitkän tähtäimen kehitysnäkymä tilanteessa, jossa Afrikan taloudellista nousua ja tulevaisuuden näkymiä hahmotellaan muun muassa World Economic Forumin toimesta. Linkkinäkin oleva WEF :n lehdistötilaisuuden otsikko "How can Africa become an integrated continent with free movement of people, goods and talent?" viittaa varsin tuttuun länsimaiseen lähestymistapaan Afrikan tulevaisuutta hahmoteltaessa. Mikäli Afrikan tulevaisuutta hahmotellaan edellä mainitun WEF :n esittämän kysymyksen pohjalta, niin tuleeko Afrikka tuomaan kehityksellään oikeastaan mitään vaihtoehtoista näkökulmaa mihinkään, vai toistaako sen kehityskulku ainoastaan jo nähtyjä ja koettuja? Mitä oikeastaan tarjoamme omasta tulokulmastamme, olemmeko auttamishalussamme ja innostuneisuudessamme sokeita oman maailmankatsomuksemme virheille? Pohjoismaisesta tulokulmasta katsoen meillä on varmasti paljon annettavaa muun muassa koulutuksen saralla. Aidon dialogin hengessä on kuitenkin ehkä syytä miettiä myös sitä olisiko meillä jotain opittavaa paikallisilta yhteistyökumppaneiltamme.      

Alla muutama linkki liittyen Afrikan maiden talouskehitykseen, länsimaiden identiteettiongelmiin ja etiikkaan maailma muutoksen keskellä.

Linkit

Yle radio yksi: Carlos Lopes

Carlos Lopes, YK :n Afrikan talouskomissio

World Economic Forum on Africa. Press Conference: How can Africa become an integrated continent with free movement of people, goods and talent?

BBC. Africa’s economic prospects in 2016: Looking for silver linings

Yle Puhe: Donald Trump ja Yhdysvaltojen sopeutuminen

National Geographic. Africa’s First City – Bursting with a get-rich spirit that has made Nigeria’s economy the continent’s largest, Lagos is Africa’s first city. 

Yle radio yksi: Vijay Prashad ja länsimaiden ideologian mukainen toiminta

CounterPunch. Regime Change Refugees: On the Shores of Europe by VIJAY PRASHAD

Hollmen - Reuter - Sandman: KWIECO Shelter House, Moshi, Tanzania

Ari Björn
CD,CEO
Art & Process